Hupsista!

Nostan kädet pystyyn! En saa koskaan lopetettua "matkaraporttiani". Enkä enää, suoraan sanottuna, muista reissuamme niin johdonmukaisesti, että voisin siitä järkevästi kirjoittaa. Täytynee siis haudata projekti ja alkaa bloggaamaan joka päiväisistä asioista. Olen monesti ajatellut tässä viimeisten kuukausien aikana, että voisin kirjoittaa tästä tai tuosta blogiini, mutta koska matkakertomus on ollut kesken, en ole sallinut itseni säveltää muita juttuja väliin. Pitäisi kai minun tuntea tässä iässä itseäni sen verran, että olisin tajunnut suosiolla tunnustaa, että eihän siitä(kään) koskaan tule valmista. Mutta kuten vanha sananlasku sanoo: Parempi myöhään kuin ei milloinkaan...

Matkalla, osa 2, Göteborg - Hampuri

Hupsista! Onpa taas aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta. Ajattelin jatkaa kesken jäänyttä matkakertomusta, vaikka hädin tuskin muistan niin vanhoja tapahtumia. Lähinnä itseäni varten, yritän kuitenkin pitää päiväkirjaa näin jälkikäteen, että muistaisin muutaman vuoden päästä edes jotain reissusta.

Vietimme Göteborgissa muutaman tunnin ennen laivan lähtöä. Kävimme kävelemässä alueella, jossa oli kävelykatuja ja pieniä putiikkeja. Sieltä löysin mm. keltaisen tiskirätin, jossa oli sinisellä painettuna Victoria ja Daniel. Olen pyyhkinyt kuninkaallisilla pöytää nyt pari viikkoa ja värit ovat tällä hetkellä jotain muuta kuin Ruotsin lipussa. ;)

Kööpenhaminan Nyhavn Legoista rakennettuna

Menimme lautalla Fredrikshavniin Tanskaan, josta ajoimme illalla Nymindegabin leirintäalueelle. Olimme siellä kolme yötä mökissä. Leirintäalue oli todella mukava ja isäntäpari myös. Alueella oli mm. vesiliukumäkiä, uima-altaat lapsille ja aikuisille sekä poreallas. Uskallan suositelle paikkaa kaikille, jotka niille nurkille sattuvat.
Olimme perillä illalla joskus 23 aikaan ja mieheni kanssa ajattelimme, että ensimmäisen päivän perillä lepäilemme ja katselemme maisemia Ringkøbingin vuonon ympäristössä ja toisena päivänä lähdemme Legolandiin, jonne lupasimme lapset viedä. No toisin kuitenkin kävi. Lapset aloittivat heti aamusta mankumaan, että Legolandiin pitäisi päästä ja mieluiten heti. Arvelimme, että emme saa sen siunaaman rauhaa koko päivänä, joten muutimme suunnitelmia ja vietimme päivän Legolandissa. Meillä oli mukavaa, etenkin legoihin hurahtaneella pojan viikarilla, mutta sieti ollakin, sen verran paljon liput ja kaikki syömiset ym. paikan päällä maksoivat.

Poikalapsi hain hampaissa

Toisena päivänä kiersimme vuonon ja pysähdyimme mm. Hvide Sandin kalastajakylään ja Ringkøbingin kaupunkiin. Ostimme matkalta leijan ja kävimme vielä lennättämässä sitä hiekkarannalla vuonon kiertämisen jälkeen. Uimaan menimme leirintäalueen altaille. Kuulin, että paikalliset eivät ui meressä vaarallisten merivirtojen vuoksi, mutta turisteja hukkuu joka vuosi, kun virta vie varomattoman uimarin mukanaan.

Sää oli sopivan tuulinen leijan lennätykseen

Isosisko lämmittää palelevaa pikkusiskoa

Läksimme ajelemaan Nymindegabista seuraavana aamuna kohti Saksaa. Meillä ei ollut varattua majoitusta, vaan päätimme ajaa niin pitkälle, kun persaukset kestävät. Ne kestivät lopulta jonnekin Hampurin eteläpuolelle. Tai oli pakko, koska juutuimme kahdeksi tunniksi ruuhkaan ohittaessamme Hampurin keskustaa. Kun pääsimme iltamyöhällä kaupungin ulkopuolelle, etsimme heti ensimmäisen mahdollisen majapaikan. Ikävä kyllä hotellilla ei ollut kuin pieniä huoneita tarjolla, joten naisväki ja miesväki joutuivat erilleen. No pääsinpähän hiippailemaan iltasuukolle naapurihuoneeseen.

Matkalla, osa 1

Blogissani on ollut pitkään hiljaista, mutta nyt otin itseäni niskasta kiinni ja päätin, että aloitan matkakertomuksen, ennen kuin olemme takaisin kotona. Tässä siis matkan vaiheita osa 1:

Matkustimme Pariisiin autolla. Ehkä vähän hullua kolmen lapsen ja kamalan tavarapaljouden kanssa. Toisaalta kaikkia tavarat eivät olisi millään mahtuneet lentoyhtiöiden painorajoituksiin ja aika monta mielenkiintoista paikkaa olisi jäänyt näkemättä.

Ensimmäisenä matkapäivänä ajoimme Turkuun. Perillä olimme vasta iltamyöhällä, joten painelimme suoraan sänkyihin. Aamulla täytyi lähteä satamaan niin aikaisin, ettemme ehtineet edes aamupalalle, vaan saimme leipäpalaset ja kahvikupposet hotellin vastaanotossa.

Päivälautalla oli mukava matkustaa. Lapset touhusivat alkumatkan leikki- ja pelihuoneessa. Puolilta päivin aukesi laivan sauna- ja uima-allasosasto, jonne menimme herättelemään ruokahalua. Polskittuamme kylliksi menimme syömään seisovaan pöytään. Mahat täynnä kävimme vielä ohjatussa laivasuunnistuksessa ja lapset osallistuivat piirrustuskilpailuun. Loppumatka meni ihania merenrantataloja katsellessa ja sitten olikin jo aika siirtyä autokannelle.

Meillä ei ollut varattua majoitusta yöksi, joten lähdimme vain ajelemaan eteenpäin ja katselimme mahdollisia yöpaikkoja. Kävin parissa hotellissa Södertäljessa ja molemmista tarjottiin ei oota. Jostain saamastamme kartasta löytyi osoite Ytterjärnassa olevaan matkustajakotiin. Ajoimme sinne ja kuinka ollakaan siellä oli yksi huone vapaana, joka riitti meille. Ei kun lakanat sänkyihin ja muksut maaten. Katselimme miehen kanssa hetken telkkaria miniläppäriltä, mutta luovutimme, kun kumpikin lähinnä nukkui kyynärpäiden varassa.

Seuraavana päivänä aamupalan jälkeen läksimme ajelemaan pieniä teitä pitkin kohti Göteborgia. Matkalla näimme opasteen Kolmårdeniin, jonne hetken mielijohteesta käänsimme ajokkimme. Hieno paikka, jossa pääsi todella lähelle eläimiä. Suosittelen! Kävimme safarillakin linja-auton kyydissä. Isoilla aidatulla alueilla eleli esimerkiksi leijonia, kirahveja, susia ja karhuja, joita sai katsella auton ikkunasta aivan läheltä. Omalla autollakin olisi voinut ajaa, mutta bussikyyti tuntui helpommalta ratkaisulta, eikä hintakaan huimannut päätä. Jokaiseen aitaukseen mennessä oli kyltit, missä luki, että autosta ulos nouseminen ja ikkunoiden avaaminen on hengenvaarallista. Itselleni ainakaan ei olisi ensimmäisenä tullut mieleen nousta autosta, sen verran kunnioitusta auton vieressä olleet (puoli)villit eläimet herättivät.

Kolmårdenin mennessä kiinni, lähdimme ajamaan kohti Göteborgia. Meillä ei ollut varattua huonetta, joten vanhempani etsivät internetistä mahdollisia vapaita hotellihuoneita. He vinkkasivat yhdestä hotellista aivan Göteborgin lähellä, josta saimme huoneen ja pääsimme nukkumaan illan kääntyessä yöksi. Seuraavana päivänä matka jatkui kohti Tanskaa, mutta siitä lisää myöhemmin.

Matkakuumetta

Aika on mennyt kuin varkain tänä vuonna. Olemme mieheni työn vuoksi menossa Pariisiin kesäkuuksi ja siihen on tuntunut koko ajan olevan pitkä aika, vaan eipä ole enää. Kuukauden päästä pitäisi kaiken olla pakattuna ja valmista. Lapsilla ei ole passeja, asunto perillä on vielä kiikun kaakun, auto pitäisi huoltaa ennen lähtöä ja etsiä jostain suksiboxi katolle.
Minun pitäisi keksiä itselleni töitä mukaan otettavaksi. En varmaankaan voi ottaa kuutiota villaa noin 3000 km:n automatkalle, joten täytynee napata mukaan tarvikkeita koruja varten. En yhtään tiedä, että onko Pariisissa huovutustarvikkeita saatavilla, mutta suomenlampaan villaa tuskin ainakaan löytyy. Kierrätysmateriaaleja uskoisin sieltä saavani, koska kirpputorit ovat, ainakin tämän lähteen mukaan, saaneet alkunsa Pariisista. En malta odottaa, että pääsen penkomaan pariisilaisten hylkäämiä aarteita!

Ennen Pariisin reissua lähden ystäväni kanssa Saarenmaalle. Lähtö on nyt keskiviikon ja torstain välisenä yönä ja paluu sunnuntaina illalla. Aika jännittävää lähteä reissulle ilman muuta perhettä, koska tähän asti reissuni ovat olleet korkeintaan yhden yön mittaisia. Aion ainakin ottaa kaikki mahdolliset hoidot, mitä ehdin, koska majoitumme kylpylähotellissa. Jos joku tietää käsityötarvikkeita myyviä liikkeitä Kuresaaresta, niin vinkkejä otetaan vastaan.

Hiihtolomailua

Viime viikolla olimme hiihtolomalla Nurmeksen korvessa vanhassa savottakämpässä, jossa olimme viikon myös toissa kesänä. Mökillä oli tällä kertaa parhaillaan 11 lasta ja 8 aikuista. Hulinaa siis riitti ja töitä. Kämpässä oli ulkovessa, ulkosauna ja kantovesi avannosta sekä jokunen lämmitettävä uuni. Oman mielenkiintonsa viikkoon toi flunssa, johon liittyi mahatauti. Kolme lasta ehti sairastamaan taudin mökillä, meidän poikalapsi yhtenä. Tytöt sairastuivat kotona perjantaina ja minä pidin sunnuntain kuumetta ja eilisen mahatautia. Ikävä lisä hiihtolomaviikkoon.

                                       

Lapsilla tuntui olevan hauskaa, vaikka osa porukasta vuorollaan sairastikin ja ulkovessa tuntui ainakin alkuviikosta pelottavalta paikalta. Tyttösten taustalla oleva sauna lämpesi joka ilta ja suurin osa lapsista harrasti lumihangessa käyntiä useammankin kerran joka saunareissulla.

                            

Hiihtämistäkin harrastettiin, koska hiihtolomalla oltiin. Hiihtokilpailuja ei pidetty, vaikka poikamme tuuletuksesta voisi niin päätelläkin. Kaikista mieluisin harrastus taisi ulkona olla mäenlasku ja pilkilläkin lapset kävivät useammankin kerran. Saalista ei tällä reissulla tullut, mutta kokemus karttui.

Reissu oli mukava, joskin veljenpoika totesikin viimeisenä aamuna (oksennettuaan yön), että täällä oli kyllä kesällä paljon kivempaa. Tiedä häntä. Erilaista ainakin. 

Neulahuovutusta kunnon välineillä

Minulla on Maavillan nettipuodissa Cloverin neulahuovutustuotteita. Päätin sunnuntaina kokeilla niitä itsekin, että tiedän mitä myyn. Neulahuovutin ruusun rintapieltä piristämään. Käytin apuna ruusumuottia, neulahuovutusharjaa, huovutuskynää ja harjan puhdistajaa.

 Mieheni otti ystävällisesti kuvia työskentelystäni, joten laitan tähän vähän kuvausta työvaiheista:

Aluksi täytin muotin karstavillalla.

Seuraavaksi huovutin huovutuskynällä huolellisesti muotin reunoja myöten. Käytin huovutuskynän mukana tulevaa muottihuovutukseen tarkoitettua lisäosaa. En oikein päässyt perille sen tarkoituksesta, mutta työskentely tuntui helpommalta sen kanssa kuin ilman. 

Irroitin välillä työn alustasta ja laitoin toisin päin muottiin, että molemmista puolista tuli napakat.

                                      

Kun olin tehnyt kaikki osat valmiiksi (yhteensä 13 osaa), aloin liittämään niitä toisiinsa. Aluksi yhdistelin kolmella neulalla, mutta otin sitten kaksi neulaa pois huovutuskynästä, koska ohjeessa oli yhdistelty osat yhdellä neulalla. Ainakin lopussa saa tehtyä tarkempaa, kun käyttää vain yhtä neulaa.

                                     

Neulahuovutuksessa kannattaa varoa sormiaan, koska neulat ovat teräviä. Muotin mukana tuli pieni muovilasta, jolla pitelin kiinni osista. Tajusin sitten, kun työ oli valmis, että minulla oli parempikin työkalu ko. tarkoitukseen harjan puhdistajan päässä, mutta ei tullut työskennellessä mieleen.

Välillä puhdistin huovutusalustaa, joskaan puhdistettavia irtovilloja ei juurikaan ollut.

                                      

Ruusu alkaa valmistua.

Valmis ruusu rintapielessä.

Olen tähän asti ollut sitä mieltä, että superlon on oivallinen neulahuovutusalusta ja harjamainen alusta on turhaa välineurheilua, mutta en ole enää. Huovutusharjan päällä villa tuntui huopuvan melkein ajatuksen voimasta ja työstä tuli tosi napakka. Työskentely oli helppoa ja nopeaa. Tähän asti olen aina viimeistellyt kaikki neulatut tuotteet märkähuovutuksella, koska en ole uskonut, että pelkästään neulatut tuotteet voivat kestää. Ruususta tuli kuitenkin niin hyvä, että sen käyttöön sellaisenaan.

Jos innostuit, niin tuotteita voit käydä himoitsemassa täällä. Helmikuun ajan toimitan tilaukset ilman postikuluja.

Puoti on auki

Lopultakin olen saanut verkkokaupan auki. Myynnissä on jo neulahuovutustarvikkeita, huovutusvilloja, metallilankaisia pussinsulkijoita, koruja ja joitakin huovutustöitä. Päivitän puotia sitä mukaa, kun kerkeän. Meinasi jo usko loppua, kun kaikki tuotekuvat eivät jostain syystä suostuneet latautumaan sivuille. Täytyy kai kaivaa kamera esiin ja ottaa uudet kuvat, jos sitten alkaisi lyyti kirjoittaa.

Olen ollut tällä viikolla aika kiireinen. Olin tiistaina aikaisesta aamusta yömyöhälle Viipurissa. Keskiviikko päivänä opiskelin venäjää Kiteen aikuisopistolla ja illan vietin kansalaisopiston kudontapiirissä. Torstaina kuskasin miestä linja-autoon, lapsia eskariin, kouluun, kerhoon ja sitten vielä pois ja kaiken muun liikenevän ajan olen istunut koneella ja ihmetellyt, että kuinka paljon voikaan olla hommaa yhden vaivaisen nettipuodin pystytyksessä.

Tänään taidan keriä loppuillan nukenhiuksia. Hommasin lenkkimohairia, joka on erinomaista Tilda-askarteluihin. Sitä myydään neljänneskilon vyyhdeissä ja maksaa melkein satasen kilo, joten täytyy olla aika ahkera Tildaaja, että kannattaa hommata koko vyyhti. Laitan verkkokauppaan 10g:n vyyhtejä, josta riittää ainakin yhden nuken tukkaan, jopa kahden. Värejä on vaikka kuinka paljon, joskin minulla on aluksi vain seitsemää erilaista. Otan lankaa useammassakin värissä, jos tarvetta ilmenee.

Huomenna aion huovuttaa. Käsityöt ovat jääneet melkein kokonaan, kun olen tehnyt kaikkea muuta yrityksen eteen. Huovutuksen lisäksi toivon ehtiväni ulos. Ilmat on niin mahtavat, että on melkein rikollista olla sisällä. Laitoin tuohon yläpuolelle pakkaspäivän näkymän meidän "takapihalta". Joskin tuon nähdäkseen joutuu kapuamaan sata metriä rinnettä ylös.